Kirjoittanut Ari Alm, KTamk:n viestinnän yliopettaja

Me suomalaiset luotamme yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten poliisiin ja puolustusvoimiin.  Neljäs valtiomahti tiedotusvälineet ovat nauttineet luottamuksestamme vain valikoidusti. Varsinkin Ylen uutisiin on uskottu (95%) kuin vuoreen. Kun taas lehdistöön, esimerkiksi sen lippulaiva Hesariin, on luottanut vain kaksi kolmesta suomalaisesta.

Mediatalojen toiminnan legitimiteetissä on tapahtunut Yleä ja maakuntalehtiä myöten drastinen muutos. Taloudellisuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden arvot ovat selättäneet perinteiset ideologis-väritteiset arvoperusteet mediabisneksessä ja kilpailussa. Siitä huolimatta oikealle tiedostusvälineelle on yhä välttämättömyys hyvän lehtimiestavan mukainen eettinen toiminta. Sillä ansaitaan lukijoiden luottamus ja maine.    

Muualla maailmalla tuo luottamus on romahtanut menneen parinkymmenen vuoden aikana. Esim. yli puolet amerikkalaisista epäilee bisnesperustein toimivan valtamediansa totuudenmukaisuutta. Meillä neljä viidestä uskoi vielä pari vuotta sitten, että totuudenmukaisuuden vaatimus toteutuu suomalaisessa mediassa vähintäänkin melko hyvin.

Markkinointiviestinnän puolella on vastaavasti havahduttu kun brändimielikuvien uskottavuus on lyhyessä ajassa puolittunut. Kuluttajista peräti 92% luottaa ennemmin itse esim. netistä löytämäänsä tietoon kuin hänelle valmiina tuputettuun yritysviestintään.

Vaalirahakohu ja tuppeen sahatut laudat ovat heikentäneet TNS Gallupin lokakuisen kyselyn mukaan myös suomalaisten tiedotusvälineiden luotettavuutta. Runsas kolmannes katsoo sen heikentyneen. Varsinkin keskustan kannattajakunta antaa suoranaisen murska-arvion.  

Samaan aikaan Kansallinen mediatutkimus kertoo suomalaisten pysyneen kuitenkin ahkerana lukijakansakuntana. Gallupin toisen syksyisen kyselyn mukaan suomalaisten mielikuva sanomalehdistä arkeen puheenaiheita antavana mediana on vahvistunut suhteessa muihin viestimiin. Paikallisuus, hyödyllisyys ja aktiivisuus alueellisen lukijakuntansa elämänpiirin ja kotiseudun kannalta tärkeissä asioissa nähdään maakuntalehden vahvuuksina erotuksena etäisempiin, ryvettyneisiin "etelän valtamedioihin".

Maakuntalehdet ovatkin pärjänneet talouden taantuman ja median murroksen keskellä vähintään kohtuullisesti. Huolimatta siitä, että internetistä on kehkeytynyt samaan aikaan arkinen väline. Netin keskustelupalstojen ja sosiaalisen median yhteisöpalvelujen käyttäjämäärät kasvavat kuukausittain huimasti kaikissa ikäryhmissä. Netti on alle viisikymppisille vähintään toissijainen uutismedia.

Niin mainostaja-asiakkaidensa kuin tilaaja-asiakkaidensakin näkökulmasta sanomalehdenkin on ollut välttämätöntä aktivoitua netissä ja mennä mukaan sosiaaliseen mediaan. Sen lukijat, mainostajat ja sähköiset kilpailijat siellä jo täysin rinnoin huseeraavat.

Läsnäoloon ei riitä enää verkkokopio printtilehdestä. Aamun sanomalehdelle tarjoavat aitoa lisäarvoa monimediaiset, reaaliajassa päivittyvät nettisivustot sekä valikoiva läsnäolo sosiaalisen median yhteisöissä/palveluissa. Niillä se vahvistaa lukijoidensa uskoa ja uskollisuutta sekä sitoo meidät 24h vuorovaikutukseen rakkaan lähimediamme kanssa - muulloinkin kuin aamuisin ja muuallakin kuin vain aamukahvipöydässä.

Julkaistu Puheenvuorona Pohjolan Sanomien pääkirjoitussivulla to 12.11.2009